Tuoreimmat kuulumiset

Iso uudistustyö näkyy Seinäjoen keskustan elinvoimaluvuissa


26.05.2017

Seinäjoen kaupunkikeskustan elinvoimaluku on heikentynyt vuodessa jonkin verran ja tyhjien liiketilojen määrä lisääntynyt. Viime vuonna tyhjiä liiketiloja oli Seinäjoella vain puolet maan keskivertoon verrattuna (5,8 %). Tänä vuonna määrä oli 7,9 prosenttia. Luku on edelleen kuitenkin parempi kuin muissa vertailukaupungeissa (10,8 %).

 

- Luvut ovat ihan siedettäviä käynnissä olevan uudistustyön massiivisuuteen nähden. Elinvoimaluvuissa perässämme ovat edelleen esim. Jyväskylä, Joensuu, Savonlinna ja Raahe, kaupunkikeskustan kehittäjä Niina Koskipalo Into Seinäjoesta toteaa.

 

Vuodesta 2016 lauantailiikkeiden määrä oli laskenut 21 yrityksellä, joista 8 yritystä oli lopettanut liiketilan purkamisen vuoksi.

 

Koskipalo odottaa mielenkiinnolla tulevien vuosien mittaustuloksia.

 

- Vielä ensi kevääseen mennessä en odota lukujen paranevan, mutta jahka nyt kesken olevat rakennushankkeet valmistuvat ja uudet liiketilat otetaan käyttöön, elinvoima elpyy varmasti. On mielenkiintoista seurata, kuinka voimakkaaseen nousuun elinvoima lähteekään rakennushankkeitten valmistuttua, toteaa Koskipalo.

 

Vuoden 2017 laskentaan osallistui 25 kaupunkia: Tampere, Espoo, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Seinäjoki, Mikkeli, Salo, Kokkola, Hyvinkää, Savonlinna, Tornio-Haaparanta, Raahe, Kemi, Heinola, Pietarsaari, Kalajoki, Mänttä-Vilppula.

 

Elinvoimaluvun muutoskehitys yhden vuoden aikana on laskettu 14 kaupungista. Kehitys vaihtelee kaupungeittain. Yhdeksän kaupunkikeskustaa on elinvoimaistunut. Viisi kaupunkikeskustaa on laimentunut. Turussa elinvoima kehittyi voimakkaimmin vuoden aikana. Siellä liiketilapainotettu nousu oli +10.1%.  

 

Tyhjien liiketilojen määrän osuus on keskimäärin laskenut -1%, mutta se on edelleen keskimäärin korkea (11.2 %). Tavoite on, että tyhjien liiketilojen osuus olisi alle 10 %. Elinvoimalaskenta on yksinkertaisimmillaan tyhjien liiketilojen kehittymisen seurantaa.

 

Kaupunkikeskustojen elinvoimamittauksen taustalla on valtakunnallinen Elävät kaupunkikeskustat ry. Muutoksia seurataan vuosittain. Tutkimuksen keskiössä ovat muutokset, ei suora vertailu eri kaupunkien välillä. Menetelmä suosii pienempiä kaupunkeja, joissa elinkeinoelämä keskittyy elävään kaupunkikeskustaan. Suurissa kaupungeissa on yleensä voimakkaita alakeskuksia, joissa myös on lauantailiikkeitä ja ravintoloita, eivätkä kaikki asiakasvirrat näin ohjaudu vain elävään kaupunkikeskustaan.

 

Lisätietoja:
Niina Koskipalo, Into Seinäjoki Oy, puh. 050 430 0792

Martti Wilhelms, keskusta-asiantuntija, TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy, martti.wilhelms@salokorpi.com, puh. 0505384334

Tarkat vertailutaulukot osoitteesta: www.allincityapp.com

 

Elinvoimamittauksen neljä keskeisintä tunnuslukua

 

Seinäjoki elinvoimaluku = 2.633

 

Elinvoimaluku on tärkein. Se lasketaan kaikki elävän kaupunkikeskustan lauantaiyritykset (lauantailiikkeet + ravintolat) vähentäen tyhjät liikehuoneistot suhteuttaen kaupungin asukaslukuun. Seinäjoen elinvoimaluku on 2.633 (keskiarvo kaupungeissa 3,00 %). Elinvoimaluku on laskenut hieman viime vuodesta, johtuen pitkälti tyhjien tilojen lisääntymisestä.

 

SaFe-prosentti kertoo kaupunkikeskustan rakenteellisesta tasapainosta. Tavoitteena on, että lauantaiyritykset (lauantailiikkeet + ravintolat) olisivat enemmistönä. Kriittinen raja on, jos lauantaiyritykset jäävät vähemmistöön kaupunkikeskustassa. Seinäjoen SaFe-prosentti on 51,9 % (keskiarvo 51,8 %)

 

BusRe-prosentti kertoo lauantailiikkeiden ja ravintoloiden välisestä suhteesta. Liikkeitä pitäisi aina olla elävässä kaupunkikeskustassa enemmän kuin ravintoloita. Seinäjoen BusRe-prosentti on 68,1% (keskiarvo 72,8 %)

 

Black Hole -prosentti kertoo tyhjistä liikehuoneistosta suhteessa kaikkiin keskustan liikehuoneistoihin. On yksinkertaisin tapa seurata elinvoiman kehittymistä vuosittain. Parasta on, että ei olisi yhtään tyhjää liikehuoneistoa. Seinäjoen Black Hole prosentti on 7,9 % (keskiarvo 10,8 %). Seinäjoen keskustassa on paljon tyhjiä tiloja, mutta muihin kaupunkeihin verraten maltillisesti.

 

Menetelmässä jokainen kaupunkikeskustan liikehuoneisto merkitään omalla tunnusvärillään sähköiseen karttapohjaan: lauantailiikkeet, ravintolat, arkiyritykset ja tyhjät sekä remontissa olevat liikehuoneistot. Kuuma ydinkeskusta muodostuu yhtenäisistä kuumista korttelisivustoista, joissa vähintään puolet liikehuoneistoista on satunnaista asiakasta palvelevia lauantaiyrityksiä. Elävä kaupunkikeskusta rajataan 200 metrin kehällä kuuman ydinkeskustan ympärille.


Takaisin uutisiin

Mainostoimisto Semio | Webio julkaisujärjestelmä

Sulje sivuvalikko